Sijoitatko tiimiin vai ideaan?
Joku tovi sitten kuuntelin vierestä kollegani puhelinkeskustelua…
-Pentti tässä terve.
-Terve Pentti, mitä kuuluu?
-Kiitos hyvää. Minulla on idea, jonka kehittämiseen tarvitsisin rahoitusta.
-Jaaha, kerrotko lisää?
-En oikein voi, kun en halua paljastaa ideaani… mutta se on oikeasti aivan huikea!
-Voisitko kertoa tarkemmin yrityksestä, joka pyrkii tekemään liiketoimintaa tällä idealla?
-Yhtiötä ei ole vielä olemassa, koska koko juttu on vasta ideatasolla.
-Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta palataanko asiaan, kun olet saanut perustettua osakeyhtiön, ja kehittänyt ajatusta hieman pidemmälle?
-Tehdään näin, hei hei.
Liiketoimintaideoita syntyy paljon, erityisesti perjantai- ja lauantai-iltaisin. Briljantteja ideoita, tai uusia ideoita, sen sijaan vähemmän. Vielä tätäkin vähemmän syntyy ideoita, jotka ovat sekä briljantteja että uusia. Tästä huolimatta enkelisijoittajan ei kannata lannistua: Ideoita arvokkaampaa on toimeenpanokyky.
Sijoittajat metsästävät turhan usein juuri näitä ’sekä erinomaisia että uusia’ -ideoita. Mielestäni sijoittajan kannalta paljon parempi vaihtoehto on ’erinomainen kopioitu idea’ yhdistettynä ’verrattomaan toimeenpanokykyyn’. Esimerkkejä viimeksi mainitusta löytyy maailmalta paljon.
Napster keksi idean, Spotify rahasti. Koulukaverit.com lanseerasi kaveripalvelun vuosia ennen Facebookia, kumpi voitti? Netscape ja AltaVista tulivat markkinoille ensin, Google vei potin. Venäjällä taksi-appseja oli tusinan verran ennen Überia, montako venäläistä taksiappia pystyt nimeämään? Idean kehittäjä on siis harvoin sama, kun sillä rahastava toimija.
Alla Derek Siversin näkemys idean ja toimeenpanokyvyn välisestä suhteesta. En voisi olla asiasta enempää samaa mieltä.
Suomalainen Yepzon Oy on myös hyvä esimerkki yhtiöstä, joka on onnistunut lanseeraamaan onnistuneesti olemassa olevaan ideaan perustuvan tuotteen. Kyseessä on avaimenperä -tyyppinen GPS–paikannin, jonka sijaintia voi seurata mobiilisovelluksen kautta. Toisin sanoen kyseessä on vanha keksintö, ja kilpailtu toimiala.
Miksi Yepzon Oy on kuitenkin onnistunut kilpailijoitaan paremmin? Oikean ajoituksen lisäksi kyse on nimenomaan toimeenpanokyvystä. Tuotetta on onnistuttu kehittämään ominaisuuksiltaan muita paremmaksi; se on osattu suunnata oikeille kuluttajaryhmille; on kyetty neuvottelemaan hyvät sopimukset jakelukanavien kanssa: on löydetty poikkeuksellisen suorituskykyinen tuotantolaitos jne.
Kyse ei ole siis ideasta, vaan monesta käytännön osa-alueesta, jotka vaativat tiimiltä moninaisia taitoja. Tärkeimpinä lienee sosiaaliset taidot ja liiketoimintataidot, mutta ennen kaikkea paljon työtunteja.
Savusauna pitäisi lämmittää. Halkoja ei kuitenkaan taida syntyä pelkällä ajatuksen voimalla.
Lue lisää Yepzonista täältä.
